Mikä sotamuseoissa edelleen kiinnostaa?

Suomessa on melko kiitettävä määrä sodasta kertovia museoita, ottaen huomioon, kuinka vähän maassa on sodittu sen itsenäisen historian aikana. Meillä on kuitenkin melkoisesti sellaisia kansalaisia, joiden vanhemmat tai he itse ovat nähneet sotaa, eli sodasta puhuminen on paitsi lähihistoriaa myös joidenkin ihmisten omien traumojen läpikäymistä.

Sotamuseoissa pääsee monesti lähemmäs historiaa kuin koulukirjojen kanssa. Kalustoa näkee läheltä, jolloin käy yleensä paremmin selväksi se, millaista voimaa niiden takana on. Nykyajan museot ovat myös melkoisen kehittyneitä ja niissä on mukana myös ääntä ja paljon interaktiivisia pintoja, joissa pääsee kirjaimellisesti koskettamaan historiaa.

Sotamuseoissa on opittavaa arjesta

Vaikka sodat ovat poikkeuksellisia tilanteita maiden historiassa, niiden aikana arki pyörii edelleen joidenkin kohdalla ihan normaalisti. Tällöin arki myös tulee paremmin näkyviin, koska juhlan aiheita ei juurikaan ole. Kun luksus karsitaan pois, alkavat ihmiset myös nauttimaan arjesta aivan eri tavalla ja sitä tuodaan näkyviin paremmin. Kotirintaman merkitys on ollut erityisen tärkeä yleisen taistelutahdon ja rintamalla olevien sotilaiden tukemisessa.

Ei ole mitenkään poissuljettua, että sotamuseosta käytäisiin esimerkiksi hakemassa inspiraatiota vaikkapa sisustukseen. Museoissa näkee myös vanhan ajan rustiikkisemman puolen ja tätä voi olla vaikea tuoda tiettyihin huoneisiin. Yksi näistä on kylpyhuone, johon ei ihan heti lähtisi hakemaan inspiraatiota sotamuseosta. On kuitenkin ihan mahdollista hankkia vaikkapa sadesuihku, sillä niillä pääsee siihen tunnelmaan kuin missä suihkuteltiin vanhaan aikaan: veden paine ei juurikaan päätä huimannut ja mistään hierovasta suihkusta ei ollut tietoakaan. Sadesuihku antaa myös osviittaa siitä, millaista on suihkutella vaikkapa vesiputouksen alla.

Helppo tapa hahmottaa historiaa

Monia hämmentää se, että esimerkiksi koulujen historian tunneilla käsitellään niin usein sotaa ja yleensä hypätään yhdestä sodasta seuraavaan. Tämä voi osan mielestä tuntua jopa ahdistavalta. Todellisuudessa historia ei ole niin täynnä sotaa kuin ehkä annetaan ymmärtää. Syy tällaiselle sotakeskeiselle historianopetukselle on se, että sodat alkavat jostain ja päättyvät johonkin. Tällöin historiaa on helpompi käsitellä yksittäisinä palasina ja niiden ympärille voidaan rakentaa sitten tarkempi kuva siitä, mikä johti sotaan ja mitä tapahtui sen jälkeen.

Sodilla on myös siinä mielessä iso merkitys ihmisen historiassa, että ne ovat olleet aikojen alusta asti se väline, jolla ihmiset ovat ratkaisseet erimielisyytensä – valitettavasti. Sodan jälkeen myös vallitseva maailmanjärjestys saattaa muuttua radikaalisti, ja mekin elämme edelleen maailmassa, joka on rakennettu toisen maailmansodan raunioille.