Sodan vaikutukset talouteen

Sivistynyt ihminen tuntee sotahistorian

Sota ja erilaiset konfliktit kuluttavat resursseja hyvin monilla eri tavoilla. On selvää, että sotien synnyttämää inhimillistä kärsimystä ei voi edes mitata, mutta seuraukset muille elämänalueille ja yhteiskunnalliseen elämään voivat olla helpommin arvioinnin kohteena. Sota aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Syyrian sota on tullut todella kalliiksi maan taloudelle. Maailmanpankin arvion mukaan tämä yli kuusi vuotta jatkunut sotatila on luhistanut maan infrastruktuurin aiheuttaen lähes 200 miljardin euron tappiot. Ymmärtääkseen luvun mittakaavan, sitä voi verrata Syyrian bruttokansantuotteeseen: kustannus on noin neljää kertaa Syyrian BKT vuonna 2010. On siis selvää, että konfliktilla on massiivinen vaikutus maan talouteen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Samalla on muistettava, että sodan aikana kuolleiden määrä on valtava, ja puolet kansalaisista on menettänyt kotinsa.

Sodat muuttavat yhteiskuntia

Tuskin mikään muu asia voi muuttaa yhteiskuntaa yhtä dramaattisesti ja äkillisesti kuin aseellinen konflikti. Sodat vaikuttavat kaikkiin elämänalueisiin syvällisellä tavalla, ei vähiten talouteen. Kyse on sekä historiassa käydyistä sodista sekä nykyisistä ristiriidoista – sodan vaikutukset ovat aina olleet merkittäviä. Käynnissä olevista konflikteista esimerkiksi Syyrian sota on tuhonnut maan talouden surullisella tavalla. Maailmanpankin arvion mukaan selkkauksesta on syntynyt 200 miljardin euron tappiot. Maan infrastruktuuri on tuhoutunut, jolloin perustoimintojen suorittaminen on mahdotonta, eivätkä edes arjen yksinkertaiset rutiinit voi rullata eteenpäin. Myös erilaiset instituutiot ovat järkkyneet, ja niiden saaminen toimintakuntoisiksi tulee viemään vielä paljon pidempään kuin rakennusten ja erilaisten fasiliteettien korjaaminen. Inhimillinen kärsimys alueella on mittaamaton: kuolonuhreja on yli 320 000 ja merkittävä enemmistö – yli 75 prosenttia – työikäisistä on joutunut työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. On selvää, että tällaisessa yhteiskunnassa vallitsee kaaos, ja elämän saaminen takaisin raiteilleen tulee viemään aikaa ja vaatimaan runsaasti työtä sekä kansainvälistä apua vielä tulevina vuosikymmeninä.

Sotahistorian tunteva kansalainen on sivistynyt

Niin pöyristyttäviä kuin sotatilanteet ovatkin, niistä voi – ja täytyy – myös oppia. Lohduttava tosiasia on, että tilastojen valossa konfliktit ovat vähentyneet maailmassa. Ihmisiä kuolee vähemmän sodissa kuin aiemmin. Sodat eivät enää kosketa samalla tavalla siviilejä ja sivullisia kuten aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina. On mahdollista, että siviiliuhrien määrä vähenee entisestään. Siksi ihmisten tulee oppia ja lisätä tietoaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tieto ja ymmärrys historiasta ja nykypäivän ajatusmalleista sekä kulttuureista vie ihmiskuntaa eteenpäin. Sotahistoriaan tutustuminen luo sivistyneitä ja tiedostavia kansalaisia, joiden varassa valtio voi toimia onnistuneesti. Kyse ei ole vain tilanteen seuraamisesta ulkoapäin, vaan jokainen voi osaltaan edistää vakautta maailmassa huolehtimalla itsestään. Vastuun ottaminen omasta elämästä ja taloudesta on tärkeää. Mitä vakaampi ja ennakoitavampi oma taloutemme on, sitä kestävämpi on myös yhteiskunta. Ja vakaa yhteiskunta on immuunimpi konflikteille. Oman talouden hoitoon voi ja kannattaa hankkia myös ulkopuolista ammattiapua, kuten tehokas Zmarta palvelu.