Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on kunnianosoitus satavuotiaalle itsenäiselle kansakunnalle. Itsenäisyys merkitsee meille paljon. Se tarkoittaa vapautta päättää omista asioista, omaa kieltä, kulttuuria ja rauhaa. Olemme joutuneet lunastamaan itsenäisyytemme myös ankaran sodan kautta, jossa moni haavoittui tai heitti henkensä. Saamme olla kiitollisia sotien veteraaneille, joiden tekemien uhrauksien ansiosta voimme nyt elää itsenäisessä ja turvallisessa Suomessa. Kunnia siis kaikille heille, joista moni ei enää ole keskuudessamme. Meillä on ollut itsenäisyyden aikana mahdollisuus luoda hyvä maa, jossa kaikesta huolimatta on suhteellisen korkea elintaso verrattuna moniin muihin maihin. Tehtävää riittää itsenäisessä Suomessa edelleenkin. Pitäkäämme siis tulevaisuudessakin hyvää huolta kaikista kansalaisistamme, niin köyhistä, sairaista kuin vanhuksistakin. Se on parasta kansalaistoimintaa meiltä kaikilta myös juhlavuoden Suomessa 2017.

Kiittäkäämme sotaveteraaneja, myös naisia!

Suomi itsenäistyi keisarillisen Venäjän autonomisesta suurruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi joulukuussa 1917. Taustalla olivat Venäjän vallankumous ja keisarivallan kaatuminen sekä ns. sortovuodet, joka nosti suomalaisten keskuudessa nationalistista liikehdintää. Samoihin aikoihin itsenäistyi myös Viro, Latvia ja Liettua. Näistä maista ainoastaan Suomi on pystynyt säilyttämään itsemääräämisoikeutensa koko satavuotisen itsenäisyytensä aikana. Silti Suomikaan ei ole selvinnyt itsenäisyyden ajastaan ilman sotia ja kriisejä. Niistä pahin oli Toisen maailman sodan aika. Tällöin Stalinin johtama Venäjä sai Molotov-Rippentrop -sopimuksen myötä Saksalta vapaat kädet hyökätä Suomeen. Syttyi Talvisota ja sitä seuraavat Jatkosota ja Lapinsota, joissa suomalaiset puolustivat sinnikkäästi kotimaataan ja lopulta saivat pidettyä itsenäisyyden. Maanpuolustus ei kuitenkaan rajoittunut vain rintamavyöhykkeille. Moni kotijoukko, perheen naiset ja kaikki muut kynnelle kykenevät, tekivät suuren uhrauksen isänmaan hyväksi myös kotirintamilla. Naiset huolehtivat perheestä ja tekivät raskaat maatilatyöt. Tämän lisäksi monet tekivät valtavan työn erilaisissa muonitus-, lääkitys- ja varustustehtävissä. Myös äitiyspakkaus on Suomen itsenäisyyden aikana kehitetty suomalainen keksintö, joka toimii mallina monille muillekin maille. Nykyisin myös hoitolaukku on jokaisen äidin vakiovaruste.

Satavuotinen itsenäisyys sisältää sotien lisäksi hienoja saavutuksia

Vaikka moni kaatui rintamalla taistellessaan Suomen itsenäisyyden puolesta, sota ei koskettanut pelkästään miehiä. Myös naiset kantoivat raskaan taakan sekä kotona että sotarintamalla. Naiset joutuivat ottamaan uusia rooleja itselleen sekä kodin puolella että yhteiskunnassa. Naisia tarvittiin mm. raskaisiin maatöihin, jotka aiemmin olivat kuuluneet miehille. Toisen maailman sodan aikana reilut puoli miljoonaa miestä määrättiin taisteluvalmiuteen, mutta myös naiset osallistuivat monin tavoin sotaponnisteluihin. Lotta Svärd -järjestön lisäksi myös sosiaalidemokraattisen työläisnaisliiton toiminta vahvistui. Tästä toiminnasta kumpuavat juuret myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen onkin ollut yksi merkittävimmistä itsenäisyyden ajan kansallisista projekteistamme, joka myös on toiminut mallina monelle muullekin maalle. Suomalaiset saavatkin olla ylpeitä kehittämästään erityislaatuisesta järjestelmästä, jossa valtioilla on ollut keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon järjestämisessä. Yksi juhlavuoden Suomen merkittävimmistä teemoista voisikin olla sota-ajan saavutusten lisäksi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomen satavuotinen historia sisältää sotia, mutta myös pitkän rauhallisen jakson, jonka aikana olemme voineet rakentaa maatamme elintasoltaan hyväksi paikaksi kaikille. Tosin mukaan on mahtunut myös taloudellisia taantumia, kuten 1970-luvun öljykriisi ja nykyinen rakenteellinen talouslama, joka haastaa meidät entistä aktiivisempaan työhön. tutustu Suomen historiaan pähkinänkuoressa.